maanantai 7. joulukuuta 2015

Itsenäisyyspäivä Jyväskylässä


Itsenäisyyspäivän aattona matkustin viettämään kaveriporukan pikkujouluja Jyväskylään. Sää ei suosinut silloin eikä seuraavanakaan päivänä: Suomen syntymäpäivän aamu valkeni koleana ja sateisena. En ollut etukäteen yhtään tietoinen siitä, että puolustusvoimien itsenäisyyspäivän paraati sattui tänä vuonna juuri Jyväskylään, en oikeastaan ennen kuin kovan jylinän siivittämä joukko hävittäjiä lensi muodostelmana päidemme yli. Hui, kyllä säikähdettiin!


Me kävelimme tihkusateessa kohti Toivolan Vanhaa Pihaa. Paikalliset ystävät halusivat näyttää minulle tämän tunnelmallisen puutalokorttelin, joka on aivan keskustan tuntumassa. Ulkona oli pienet joulumarkkinat ja muissa rakennuksissa todella söpö lankakauppa, kahvila, herkkukellari ja käsityöputiikkeja. Etenkin lankakauppa Titityy oli niin suloinen! Olo oli kuin karkkikaupassa! Yhdestä makasiinista löytyi oikea lammasperhe lepäämässä heinäkasojen kesällä.



Kun saavuimme pihalle yhden maissa, kaikkialla oli aivan rauhallista, mutta yhtäkkiä (varmaan paraatin päätyttyä) sisätiloissa alkoikin olla tiivis tunnelma. Muutkin olivat saapuneet viettämään itsenäisyyspäivää ja nauttimaan pihan joulutunnelmasta perheen ja ystävien kanssa. Toivolan Vanha Piha muistutti minua Tampereen Tallipihasta, jonne en ole vielä tänä vuonna ehtinyt. Pitääkin laittaa muistilistalle, että piipahdan Tallipihalle vielä ennen joulua!

tiistai 1. joulukuuta 2015

Kenkäveron joulu 2015

Joulunodotus on nyt sitten virallisesti aloitettu. Meidän perheessä joulukausi alkaa Naisten messuista. Siellä meidän naisporukka juo glögit ja kiertää järjestöjen ja käsityöläisten myyntipöydät hartaudella. Ostoslistalla on yleensä rukiisia karjalanpiirakoita ja havukranssi ulko-oveen. Tänä vuonna jäimme ilman karjalanpiirakoita, mutta löysimme kauniin havukranssin ja puolukkakinuskipiirakan. Satuimme myös oikeaan aikaan kahville, sillä musiikkiluokan lapset aloittivat juuri tiernapoikaesityksensä.


Toinen meidän adventtiviikonlopun perinne on visiitti jouluiseen Kenkäveroon. Sieltä ovat nämä postauksen kuvat. Mikkelin seudulla saatiin nauttia kunnon ensilumesta pari viikkoa takaperin, mutta enää sitä ei valitettavasti ole jäljellä yhtään. Pappilamiljöö on onneksi tunnelmallinen ilman luntakin! Pappilan salit on koristeltu joka vuosi näyttävästi. Illalla pimeyden laskeuduttua puissa ja pensaissa tuikkivat valoköynnökset ja myymälöissä ja päärakennuksessa tuoksuvat mausteet ja herkut.









Me nautimme myymäläkierroksen päätteeksi kahvit pappilan rauhassa. Minä valitsin taas palan Kenkäveron lohipiirakkaa, jonka olen todennut hyväksi jo monta kertaa aikaisemmin. Reissulta jäi käteen taas myös monta käsityöideaa ja yksi joululahjatoivekin! Olen ihastellut jokaisella Kenkäveron vierailulla Paula Ruuttusen kaunista keramiikkaa. Joisin mielelläni aamun teekupposen suuresta käsintehdystä kupista.

Lunta ja joulua odotellen!

lauantai 21. marraskuuta 2015

Voimaa väreistä


Olen käyttänyt opiskelijakämppäni sisustuksessa paljon kirkkaita värejä. Huoneeni seinät ovat vaaleankeltaiset - tosiasia, jolle en valitettavasti mahda mitään. Edellisessä asunnossani seinät olivat valkoiset ja ajan kanssa osittain likaantuneet, joten muistan kaivanneeni väriä seinille. No vaaleankeltainen ei ehkä ole väri, jonka itse valitsisin, mutta ainakin se tuo suureen huoneeseen lämpöä.


Yksi voimakkaimmista sisustuselementeistä huoneessani on levitettävä "vuodesohva", joka on päällystetty Marjatta Metsovaaran Husaari-kankaalla. Sain sohvan muutama vuosi sitten sukulaiselta, joka oli päättänyt luopua siitä. Rakastuin patjojen päällyskankaaseen heti, vaikka sohvana se ei kylläkään ole kovin mukava istua. Laverisohva on kuitenkin todella kätevä, koska sen voi levittää kahden hengen vierasvuoteeksi. Sohvalle olen kerännyt mustavalkoisia tyynyjä, joista kuvissa näkyvät Finlaysonin Taimi- ja Corona-tyynynpäälliset.


Pidän käsityöprojekteista ja yksi pisimmistä onkin ylläolevassa kuvassa näkyvä virkattu peite. Olen virkannut sitä palapalalta nyt jo ainakin toista vuotta. Kesäisin neulominen ja virkkaaminen houkuttavat vähemmän ja projekti onkin ollut tauolla, mutta nyt syksyn myötä into on taas löytynyt ja tavoite olisikin saada peite tänä talvena valmiiksi. Pelkään vain jo nyt viimeistelyvaihetta, kun joudun päättelemään kaikki langanpäät. Peitteen toinen puoli näyttää nimittäin tällä hetkellä ryijyltä! :D


Näissä kahdessa alimmassa kuvassa näkyy yksi uusimmista kirpparilöydöistäni, nimittäin Tampellan valmistama Pihlajanmarja-pöytäliina, jonka on suunnitellut Leena Korpinen. Se on ollut tuotannossa 1970-1973.


Tässä siis paloja kodistani. Reilun vuoden aikana olen kotiutunut asuntoon hyvin ja siksi harmittaakin, että ensi vuonna saattaa olla muutto edessä, kun meidän kerrostaloon tulee suuri remontti. Mutta jatkuva muuttorumba taitaa valitettavasti tavallaan kuulua opiskelijaelämään.

keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Hampuri osa 2: Planten un Blomen

Puiston kartta

Suuren Planten un Blomen -puiston tutkimiseen kannattaa varata paljon aikaa. Minä taisin käydä siellä ensimmäisen kerran kolmantena matkapäivänä. Puisto on kävelymatkan päässä sekä satamasta että raatihuoneelta. Puistossa on useita leikkipaikkoja, suihkulähteitä, rullaluistinrata, japanilainen puutarha, ruusutarha, kasvitieteellinen puutarha, paljon salaperäisiä sopukoita, kapeita polkuja ja kauniita näkymiä. Iltaisin puistossa pidetään vesiurkuesitys (sak. Wasserlichtorgel), jossa suihkulähteen värikkäästi valaistut vesipatsaat liikkuvat musiikin tahdissa. Sinä iltana, kun minä kävin katsomassa esitystä, teemaksi oli valittu baletti ja kaiuttimista kantautui musiikkia mm. Pähkinänsärkijästä ja Romeosta ja Juliasta. Kuvat eivät tee oikeutta puiston kauneudelle!


Hampurin historiaan keskittynyt museo eli Museum für hamburgische Geschichte




Kasvitieteellinen puutarha

Kasvitieteelliseen puutarhaan on ilmainen sisäänpääsy

Näkymä Stephansplatzin sisäänkäynniltä


maanantai 28. syyskuuta 2015

Kirpparilta

Kävimme elokuun lopussa kesän viimeisellä jättikirppiksellä Mikkelin torilla. Toinen täydensi kokoelmaansa neljällä harmaalla Iittalan Ote-viinilasilla ja toinen kahdella Krokus-ruokalautasella.

Iittalan harmaat Ote-viinilasit 4€/kpl
Arabian Krokus-ruokalautanen 2kpl

Ensimmäiset Krokus-kahvikuppini sain lahjaksi äidiltäni, jonka kanssa ne yhdessä löydettiin nimenomaan Mikkelin jättikirppikseltä - siitä on nyt kulunut aikaa melkein kymmenen vuotta. Aloitin vanhojen astioiden hamstraamisen jo nuorena äidin esimerkistä.

Aikaisemmin samalla viikolla olin löytänyt Ekotorilta Sorsakosken teräskulhon edullisesti.

Kesä taitaa oikeasti olla ohi tältä vuodelta, kun jättikirppiksetkin ovat talvitauolla.

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Hampuri osa 1: Teollisuusromanttinen satamakaupunki

Vietin syyskuun alussa kaksi viikkoa Hampurissa. Vaikka kyseessä ei ollutkaan pelkkä lomamatka, yritin nähdä vapaa-ajallani mahdollisimman paljon kaupunkia ja pohjoissaksalaista kulttuuria. Päivät olivat pitkiä ja kävelin niin että jalkoja särki, mutta kaikki oli sen arvoista. Voin suositella kaupunkia lomakohteeksikin, sillä lento Helsingistä Hampuriin ei kestä kuin kaksi tuntia ja kaupunki on uskomattoman monipuolinen!


Hampurissa on jotain samaa kuin Tampereessa, vaikka jälkimmäinen ei miljoonakaupunki olekaan. Olen aina ihaillut Koskipuiston maisemia, Keskustoria ympäröiviä jugend-taloja ja vanhoja punatiilisiä teollisuusrakennuksia Finlaysonin kulmilla. Hampuri on Tampereen tavoin myös suuri kulttuurikeskittymä ja näyttämötaiteestaan maailmankuulu. 


Hampurin satamassa sijaitseva UNESCOn maailmanperintökohde varastoalue Speicherstadt tuo mieleen Tampereen Finlaysonin, hieman eri mittaluokassa tosin. Ja Hampurin keskustassa riittää kauniita kivitaloja, vaikka aivan vanhaa saksalaista perinnerakentamista kaupungissa ei juuri olekaan, sillä suuri osa kaupunkia tuhoutui pahoin sodassa. Speicherstadtiin kannattaa suunnata myös iltakävelylle, sillä alue on iltavalaistuksessa todella tunnelmallinen!

Historiallinen Speicherstadt


torstai 3. syyskuuta 2015

Elokuuta kuvina

Ramin konditorian herkulliset itsetehdyt jäätelöt
Kookos & mansikka ja pistaasi & caramel (,joista caramel valikoitui täyteläisen makunsa ansiosta suosikiksi!)



Maankuuluja puolukkapommeja ja lakukakkua





Katutaidetta Mikkelissä: Pikkutorin uudet kasvot


Vaikka tässä kaupungissa on asunut melkein 20 vuotta, vieläkin voi oppia siitä jotain uutta. Paikallislehdestä sain tietää tänä kesänä, että kirjaston, virastotalon ja kaupungintalon väliin jäävää aukiota kutsutaan Pikkutoriksi. Pikkutori on ollut esillä lähiaikoina sen takia, että sitä yritetään elävöittää. Erittäin hieno projekti! Kesän aikana taiteilija Salla Ikonen on maalannut Pikkutorille Satumetsä-taideteoksen, jonka viimeistelyyn viime viikonloppuna osallistui joukko mikkeliläisiä (LS 31.8.2015).


Kävin ottamassa nämä ensimmäiset kuvat Satumetsästä jo viikkoja sitten, kun halusin käydä katsomassa, miltä uudet vaihtokirjakaapit näyttävät. Ensimmäinen vaihtokirjakaappihan joutui ilkivallan kohteeksi ja meni pilalle, mutta onneksi loppukesäksi saatiin pikkutorille uudet entistä hienommat kaapit!



Tänään minulla oli asiaa kirjastoon, ja samalla kävinkin ihastelemassa valmista Satumetsää.




Toivottavasti Pikkutorille saadaan tulevaisuudessa taiteen lisäksi myös tapahtumia!

maanantai 10. elokuuta 2015

Syntymäpäivät Tampereella

Suklaassa dipatut vaahtokarkit

Juhlistimme syntymäpäivääni vielä viikko oikean päivän jälkeen Tampereella pienellä kaveriporukalla. Otin siskon mukaan reissuun, ja juhlapäivänä pyörähdimme vielä Tigerissa hakemassa koristeita matkaan. Päätimme kattaa pöydän värikkäästi karnevaalihenkeen, ja ostimme pitkän paperiviirinauhan, kasattavia paperihaitarikoristeita, värikkäitä kynttilöitä, valtavia tikkareita ja tikkarisormuksia. Harmi, ettei valmiista kattauksesta tullut yhtään hyvää kuvaa. Olimme tavoillemme uskollisesti aikataulusta myöhässä, joten nämäkin kuvat otin viime hetkellä.



Koska eräs ystävistäni on vegaani, pyrimme tekemään tarjoilusta mahdollisimman paljon hänellekin maistuvia. Leivoimme mustapapubrownieta ja vegaanista marjapiirakkaa. Lisäksi teimme itse hummusta ja dippikastiketta, jotka tarjoilimme vihannesten kanssa.


Ennen kuin oli taas aika suunnata takaisin Mikkeliin, kävimme vielä nauttimassa kahvit Pella's Cafen terassilla Koskipuiston laidalla. Tällä reissulla tulikin testattua kaksi uutta kahvilaa, Pella's ja Tampereen Paahtimon kahvila Tuomiokirkonkadulla. Tulevaisuudessa pitää käydä testaamassa molempien kahviloiden brunssit!